lauantai 2. tammikuuta 2010

Uusi Vuosi

Joulu sujui rauhallisissa merkeissä kotona, perheen kanssa. Joulussa yksi parhaista asioista on perinteet, ja yksi tärkeä perinne on tietenkin lahjojen jakaminen! Meillä on aina ollut tapana (niin pitkään, kuin koiria on ollut), niin kuin kokemuksieni mukaan niin monessa muussakin koiraperheessä, että myös koirat saavat omat lahjansa, jotka ovat usein jotain hyvää syötävää, ja niin myös tänäkin vuonna! Herkkuja riitti, mutta tietenkin niitä saatiin kerralla vain hyvin hillitty määrä (: Osansa koirat saivat tietenkin myös muista jouluherkuista.

Uuden Vuoden juhlimiset paukkeineenkin sujuivat jopa hieman paremmin kuin odotin. Bondillahan on vähän kurjia kokemuksia uudenvuodenpaukuista, ja myös laukauksista, mutta ajattelin kuitenkin olla käyttämättä mitään rauhoittavia aineita ja katsella, mikä on tilanne on.
Kun ensimmäiset paukkeet kuuluivat, niin kyllä Bondi muuttui ihan eri tavalla levottomaksi, katseli ikkunasta korvat pystyssä, seurasi minua joka paikkaan, eikä varmasti olisi syönyt tai tehnyt mitään tehtäviä käskettäessä, mutta ei kuitenkaan sen kummempaa. Toisille tämäkin voisi vaikuttaa jo aivan liian vanhvalta reagoinnilta, mutta olin melkein odottanut, että Bondi olisi mennyt aivan hysteeriseksi, koittanut tunkea itseään koloihin, joihin ei edes mahdu, ei olisi reagoinut mihinkään, olisi vain tärissyt ja kuolannut (varsinkin, kun Mistykin pelkää paukkuja, ja ensimmäisten paukkujen jälkeen oli juosta seinästä läpi). Siihen verrattuna olin suorastaan helpottunut vain tästä selvästä levottomuudesta, ja siitäkin huolimatta yhdentoista aikoihin, kun paukkuja oli jo melko paljon, Bondi pystyi jo nukkumaan minun vieressäni sohvalla. Kun itse olin vain aivan normaali ja rauhallinen, Bondikin tuntui rauhoittuvan pikkuhiljaa. Mistynkin kanssa meni odotettua paremmin, se meni äidin ja isän sängyn viereen, ja löysi sieltä hyvän ja turvallisen paikan. Salsa onneksi on, kun ei tietäisi paukuista mitään, tosin käytiin sen kanssa niitä ulkona katsomassa. Kyllä se niitä tuntuu mielellään katselevan, seisoo vain vieressä, ja tuijottelee niitä räiskyviä valoja. Tästä olisi näillä kahdella oppimista (;

Bondin kanssa on nyt talvella potkukelkkailtu paljon. Bondilla on Salsan vanhat husky -valjaat ja minulla potkuri, ja nuorimies on jo ihan innoissaan kun mainitseekin, että "Otetaanko potkuri?", tänään viimeksi tarjosi itse valjaita, että sain vetohihnan lukon kiinni valjaiden lenkkiin. Kovasti innoissaan vetää, ja joka kerta, kun tullaan takaisin kotiin, saa taistella valjaista ja hakea niitä lumihangesta, ja tietenkin lumipesu puhtaalla puuterilumella kuuluu asiaan. Vetäessä koitan aina katsoa, mitä vauhtia Bondi itse haluaa mennä, ja annan sen päättää tahdin. Kiireessä ei kannata ottaa kelkkaa, mutta kyllä kauppareissukin sujuu huomattavasti nopeammin! Bondikaan ei kyllä varmaan panisi pahakseen, jos olisi silti vielä kaveri vetämässä, ja puolittamassa taakkaa (;

Kylmien kelien takia reenaileminenkin on nyt toistaiseksi jäänyt, vähän on sisällä puuhasteltu jotain pientä. Sain veljeltä joululahjaksi mukavan paketin, jossa oli kirja, joka taisi olla nimeltään "Koiran aktivointi" ja jossa neuvotaan, miten erilaisia "älykkäitä temppuja" opetetaan koiralle, ja lisäksi kaksi pussia koiranherkkuja.
Nyt kylminä talvipäivinä näille lahjoille on mahdollisesti käyttöä enemmänkin !

1 kommentti:

  1. Miekin suunnittelin Siriuksen kanssa huskyvaljaiden käyttöönottoa, kunhan päästään takaisin Joensuuhun. Tosin kooikerhondjea ei ole luotu vetämään minua, mutta ostokset Titiuu jaksaa vetää kotiin hienossa keltaisessa pikkupulkassaan :D
    Jos vaikka Bondi ja Sirius sitten kahdestaan kiskoisivat ;)

    VastaaPoista