sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Ohjelmantäyteinen viikonloppu!

On se kumma juttu, että Savossa alkaa tapahtua, heti kun minä lähden sieltä pois! Vietimme siis viikonlopun taas kotikonnuilla Joroisissa, koska koirapuuhat kutsuivat.

Lauantaina olimme Raisan kanssa agilityn koulutusohjaajien kurssilla apukoirakkoina, jotta uudet, opiskelevat koulutusohjaajat saivat harjoitella meidän kanssamme uusien koirakoiden ohjaamista. Kokeilimme vain keppejä ja pöytää, mutta pääsimme sentään pitkästä aikaa Raisankin kanssa tekemään jotain! Kovasti olikin virtaa, ja mielissään tuntui olevan tekemisestä. Keppejä harjoiteltiin verkkojen avulla, ja pienen houkuttelun jälkeen Raisa sujahti verkkojen väliin, ja seuraavat kerrat menivätkin jo aivan kivuttomasti. Se on hauska ominaisuus Raisassa; sillä tuntuu olevan kaikessa kova tarve suorittaa, ja vaikka se ei tietäisi mitä tehdä ja vaikuttaisi siltä, ettei se omasta mielestään siihen kykenisikään, sen tarve tai halu tehdä menee yli. Kun se kerran onnistuu jossain, se muistaa sen, ja tekee sen aina uudestaan ja uudestaan, silmät säihkyen, "Osaanpas tämänkin!".

Pöytäkään ei tuottanut ongelmia. Mukavaa oli! Raisa oli mukanani siis siksi, että paikalle tarvittiin nimenomaan alkeistason koirakkoja. Bondiin tämä ei varsinaisesti enää oikein päde : D

Tänään sunnuntaina oli sitten samaisessa hallissa match show. Hassu sana muuten tuo. Joskus vuonna -56 luin jostain sille selityksenkin, ja jotain sellaista se taisi olla, että se on ikään kuin kilpailu siitä, miten hyvin omistaja ja koira "mätsäävät" toisilleen, eli sopivat yhteen. Sittemmin se on saanut yhä enemmän ja enemmän statuksen vai epävirallisena koiranäyttelynä, jossa olen nähnyt aivan kammottavasti esiintyvien koirien menestyvän siksi, että mätsärituomari sattuu olemaan kyseisen rodun ekspertti, ja pitää koiraa erinomaisena yksilönä, tai sitten ollaan samasta seurasta omistajan kanssa.

Minusta mätsäreissä ei pitäisi olla erikseen luokkia sekarotuisille, koska mielestäni siellä jos jossain ei todella kuulu katsoa koiran kulmauksia, rakennetta ja värivirheitä, ala- tai yläpurentoja tai virheellisiä korvien asentoja. Itse olen sitä mieltä, että match show:t, siinä missä ovat kyllä loistavia paikkoja harjoitella koiran kanssa virallisia näyttelykehiä varten, ovat kaikille koirille automaattisesti avoimia, ja voittoon pitäisi aina valita se koirakko, jolla pelaa kaikista parhaiten yhteen, ja jossa koira on selvästi hyvässä kunnossa, hyvin hoidettu ja hyvinkäyttäytyvä.

Tahdon mätsärituomariksi, edes joskus.

Joka tapauksessa, meillä oli hauska päivä! Paikalle saavuttiin Tarun ja kooikkereiden kanssa, ja paljon nähtiinkin sitten tuttuja, ei tiennyt, mihin olisi katsonut. Oli tosin mukava tavata tuttuja, joita ei välttämättä oikein muualla tapaa. Pääsin taas ottamaan kontaktia yhteen tämän elämäntavan hienoista puolista. Ihmeen hyvin hallissa kyllä mahtui olemaan, kunhan löysi paikkansa sieltä. Bondi ja Raisa olivat molemmat isoissa aikuisissa, ja molemmat esiintyivät todella hienosti, varsinkin Bondi, joka on tässä hommassa jo aivan konkari. Tennispallo vain taskuun, ja menoksi! Bondi sai sinisen nauhan, eikä enää sijoittunut jatkossa. Raisa, niin vallaton kuin onkin (Raisa suorittaa myöskin näyttelyseisomisen, ja liikkuminen on hyvin vaikeaa ilman suorittamista, jolloin voidaan sortua jopa ylisuorittamiseen), sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut enää jatkokilpailussa. Hyvä mieli jäi silti, molemmat esiintyivät hienosti, käyttäytyivät muutenkin aivan mallikelpoisesti, ja tosiaan vielä lisäksi se, että itse pääsi tapaamaan niin paljon tuttuja. Mukava päivä!

Näyttelyt eivät nykyään enää niin jaksa itseä innostaa, mutta mätsärit ovat hauskoja, ja voisi kai sitä joskus vielä viralliseenkin mennä, mutta minulta on kyllä mennyt luottamus näyttelytoiminnan tarkoitusperiin ja oikeellisuuteen aika tehokkaasti. Tuntuu, että aivan sama mitä sieltä saa, oli se sitten tyydyttävä tai serti, niin ei sillä loppujen lopuksi ole oikeastaan mitään merkitystä. Jatkuvasti kuulee puhuttavan, että minkälaisista kuvatuksista sitä missäkin rodussa tulee valioita. Niin, no, onkos silläkään sitten mitään merkitystä, jos joku on muotovalio. Rumahan se on silti. Se on sitten vasta jotain, jos on vähintään kymmenen maan valio. On kai se sitten jo ihan hyvä. Jonkun mielestä se on kyllä aivan kauhea silti.

No niin, tarpeeksi turinoita taas yhdelle päivälle. Pitää säästää vähän seuraavallekin kerralle.

Ensikertaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti